Tutustu Valmetin tarinaan
Valmetilla on yli 225 vuoden teollinen historia
Valmetin juuret ulottuvat 1750-luvulle. Helsingin edustalla sijaitsevassa Viaporin (Suomenlinnan) linnoituksessa toimi tällöin pieni allastelakka, joka päätyi 1900-luvulla Suomen valtion omistukseen ja osaksi Valmetia. Tamfelt, josta kehittyi yksi johtavista teknisten tekstiilien toimittajista, perustettiin 1797. Tamfeltin toiminnot ovat nykyään osa Valmetin Palvelut -liiketoimintalinjaa.
Useat yrityksistä, jotka ovat osa uutta Valmetia, on perustettu 1800-luvulla. Karlstad Mekaniska Werkstad (KMW) aloitti toimintansa Ruotsissa vuonna 1865. Beloit Corporation aloitti 1858 valimotoiminnan Beloitin kaupungissa Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Sunds Bruk, Sunds Defibrator Industries Ab:n edeltäjä, perustettiin Ruotsissa vuonna 1868.
Vuonna 1946 useita Suomen valtion omistamia metallitehtaita yhdistyi Valtion Metallitehtaiksi. Vuoden 1951 alussa Valtion Metallitehtaista tuli Valmet Oy. Yhtiön tuotevalikoima laajeni vuosien myötä ja valikoimaan kuuluivat mm. laivat, lentokoneet, aseet, veturit, traktorit, laivamoottorit ja hissit sekä luonnollisesti paperikoneet.
Valmet aloitti paperikoneiden valmistuksen entisellä tykkitehtaallaan Rautpohjassa 1950-luvun alussa ja toimitti ensimmäisen paperikoneensa vuonna 1953. Kansainvälisesti merkittäväksi paperikonevalmistajaksi Valmet kohosi 1960-luvun puolivälissä toimittaessaan useita koneita maailman johtaviin paperiteollisuusmaihin.
1980- ja 1990-luvulla Valmet keskittyi entistä voimakkaammin paperikoneisiin ja niihin liittyvään teknologiaan. Valmet luopui laivanrakennuksesta sekä kiskokaluston, hissien ja traktoreiden valmistuksesta. Vastaavasti Valmet osti Wärtsilän Järvenpäässä toimivan paperin jälkikäsittelylaitteita valmistavan yksikön, ruotsalaisen Karlstads Mekaniska Werkstadin (KMW:n), ja kartonkikoneita valmistavan Tampella Papertechin.
Valmetin historiaa voi tutkailla monesta eri näkokulmasta, tarkastellen nykyisen Valmet Oyj:n muodostavien eri yhtiöiden historiaa: Suomessa Tamfelt, Tampella ja Valmet itse, Ruotsissa Götaverken, Karlstads Mekaniska Werkstad ja Sunds bruk sekä Pohjois-Amerikassa Beloit ja Dominion.
Demuthin hankinta
2. elokuuta 2024
Valmet sai 2. elokuuta 2024 päätökseen puunkäsittelyteknologiaa ja -palveluita Etelä-Amerikassa toimittavan Demuthin oston. Yrityskauppa vahvistaa Valmetin puunkäsittelyteknologiaa ja -palveluja sekä läsnäoloa Etelä-Amerikassa.
Körberin Tissue-liiketoiminnan hankinta
2023
Valmet allekirjoitti 7. heinäkuuta 2023 sopimuksen Körber Groupin Tissue-liiketoiminta-alueen ostamisesta. Tissue-liiketoiminta-alue on erikoistunut innovatiivisiin jatkojalostus- ja pakkausteknologioihin sekä palveluihin pehmopaperiteollisuudelle. Yrityskauppa saatiin päätökseen 3. marraskuuta 2023. Yhdistämällä Valmetin ja hankitun liiketoiminnan toisiaan täydentävän tarjooman ja osaamisen Valmet luo markkinoiden laajimman teknologia-, automaatio- ja palvelutarjonnan kasvavalle pehmopaperiteollisuudelle, joka kattaa koko arvoketjun kuidusta valmiisiin tuotteisiin.
Valmetin ja Neleksen sulautuminen
2022
Heinäkuussa 2021 Valmet ja Neles ilmoittivat, että niiden hallitukset ovat allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen ja sulautumissuunnitelman yhtiöiden yhdistämiseksi sulautumisella. Neleksen sulautuminen Valmetiin saatiin päätökseen 1. huhtikuuta 2022. Neleksen aiempi liiketoiminta ja toiminnot organisoitiin Valmetissa Virtauksensäätö-liiketoimintalinjaksi. Virtauksensäätötarjooma sisältää alan johtavan valikoiman venttiilejä, venttiiliautomaatioratkaisuja ja niihin liittyviä palveluja.
Automaatiosta osa Valmetia
2015
Valmet Oyj ja Metso Oyj allekirjoittivat tammikuussa 2015 sopimuksen Metson Prosessiautomaatiojärjestelmät-liiketoiminnan myynnistä Valmetille. Yritysosto saatiin päätökseen 1. huhtikuuta 2015. Yritysosto vahvisti Valmetin kilpailukykyä luomalla ainutlaatuisen asiakastarjooman, jossa yhdistyvät paperi-, sellu- ja voimalaitosteknologia, palvelut, prosessiosaaminen ja automaatio.
Metson jakautuminen Valmetiin
2013
Metso Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous 1. lokakuuta 2013 hyväksyi hallituksen ehdotuksen osittaisjakautumisesta ja päätti jakaa Metson kahdeksi yhtiöksi: Valmetiksi ja Metsoksi. 31. joulukuuta 2013 Metson Sellu, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminta siirrettiin uuteen yhtiöön, Valmet Oyj:hin, ja Kaivos ja maarakennus sekä Automaatio -liiketoiminta jäivät osaksi Metsoa.
Meesauuniteknologia täydensi tarjoomaa selluteollisuudelle
28. kesäkuuta 2013
Täydentääkseen tuotevalikoimaansa selluteollisuuden kokonaistoimittajana Metso osti vuonna 2013 tanskalaisen FLSmidthin meesauuni- ja kaustisointiteknologian. Tämä yritysosto teki silloisesta Metso Pulp, Paper and Powerista, nykyisestä Valmetista, selluteollisuuden kokonaisteknologiatoimittajan.
Tamfeltista osa Metsoa
2009
Tamfeltista oli tullut yksi maailman johtavista teknisten tekstiilien toimittajista. Metso ja Tamfelt sopivat 5. marraskuuta 2009 toimintojensa yhdistämisestä yhdistymissopimuksen mukaisesti. Tämän seurauksena Metso teki julkisen ostotarjouksen kaikista Tamfeltin liikkeeseenlasketuista ja ulkona olevista osakkeista. Yhdistyminen vahvisti Metson palveluliiketoimintaa erityisesti sellu- ja paperiteollisuudessa.
Metso osti Kvaerner pulping and powerin
2007
Kvaernerin voimantuotannon ydin hankittiin Ruotsin Götaverkenin ja Suomen Tampellan kattilaliiketoimintojen fuusioilla. Kvaerner oli laajentanut biomassatuotevalikoimaansa ostamalla Fortum Engineeringin kattilaliiketoiminnan vuonna 2002 ja ostamalla enemmistöosuuden suomalaisesta kattilalaitostoimittajasta Noviter Oy:stä vuonna 2005. Tammikuussa 2007 Metso osti Aker Kvaernerin sellu- ja voimantuotantoliiketoiminnat. Aiemmista Kvaerner Pulping- ja Kvaerner Power -toiminnoista tuli kiinteä osa Metsoa, ja myöhemmin niistä tuli Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjan ydin.
Maailmanluokan kattilatekniikka
2001
Vuonna 2001 Kvaerner Power toimitti maailman suurimman biomassaa polttavan CFB:n (kiertoleijukattila) Alholms Kraftille Pietarsaareen.
Beloitista osa Metsoa
2000
Vuonna 2000 Metso osti pohjoisamerikkalaisen Beloitin huolto- ja jälkimarkkinatoiminnot. Yritysosto kattoi Beloitin telapinnoitedivisioonan ja paperikoneiden jälkimarkkinat sekä niihin liittyvän paperikoneteknologian. Se vahvisti Metson asemaa kunnossapito- ja päivitysmarkkinoilla. Beloitin laaja asennettu konekanta nähtiin myös vahvana kasvualustana.
Valmetin ja Rauman sulautuminen Metsoksi
1999
Metso Oyj syntyi, kun Valmet Oyj ja Rauma Oyj ("Rauma") sulautuivat heinäkuussa 1999. Valmet oli tuolloin paperi- ja kartonkikoneiden toimittaja, kun taas Rauman toiminta keskittyi kuituteknologiaan, kivenmurskaukseen ja virtauksensäätöratkaisuihin. Fuusion tuloksena syntyi globaalia prosessiteollisuutta palveleva laitetoimittaja. Uusi yhdistynyt yhtiö sai aluksi nimen Valmet-Rauma Oyj. Nimi muutettiin Metso Oyj:ksi elokuussa 1999. Metson osakkeet listattiin Helsingin pörssiin, joka korvasi edeltäjäyhtiöiden listaukset.
Presidentin myöntämä laatupalkinto
1997
Valmetin Järvenpään yksikkö sai presidentti Martti Ahtisaaren myöntämän Suomen laatupalkinnon vuonna 1997. Palkinto luovutettiin Hannu Mälkiälle (vasemmalta) ja Martti Karttuselle.
Götaverkenistä ja Tampellasta tulee osa Kvaerneria
1991 — 1996
Vuonna 1841 perustetun Götaverken Energin osti vuonna 1991 norjalainen Kvaerner. Vuonna 1994 Kamyrin ja Götaverkenin fuusion jälkeen yritys muutti nimensä Kvaerner Pulpingiksi. Vuonna 1996 Kvaerner Pulping fuusioitiin Tampellan kanssa ja yhtiön nimi muutettiin Kvaerner Power AB:ksi. Tämä fuusio yhdisti kaksi kattilaliiketoimintaa, jotka olivat kehittyneet erikseen 150 vuoden aikana.
Tampellan nimi katoaa 1990-luvulla
1991 — 1996
1980-luvun lopun finanssikriisin seurauksena Tampella siirtyi Suomen Pankin omistukseen ja vuonna 1991 se organisoitiin itsenäisiksi yritysryhmiksi ja yrityksiksi. Tampellan metsäteollisuus ja pakkaustoiminnot myytiin Enso Gutzeitille, ja Valmetista tuli Tampellan kartonkikonetuotannon (Tampella Papertech Oy) uusi omistaja vuonna 1992. Vuonna 1996 Tampella Power, kemikaalien talteenotto-, haihdutus- ja voimantuotantoteknologialiiketoiminta, myytiin Kvaernerille, joka oli aiemmin ostanut myös Götaverkenin.
Tampella keskittyy kattiloihin
1930 — 1967
1930-luvulla Tampella alkoi valmistaa voimakattiloita ja soodakattiloita. Vuonna 1967 Tampella esitteli markkinoille ensimmäisen suuren mittakaavan teollisen monipolttoainekattilansa.
Gustaf Gidlöf jätti jälkensä Sundsiin
1933 — 1957
Gustaf Gidlöf syntyi vuonna 1899. Hän aloitti Sunds Bruk Verkstäder & Slipillä 13-vuotiaana. Lopulta hänestä tuli piirtäjä ja myöhemmin taitava suunnittelija. Vuonna 1933 hänestä tuli paikallinen johtaja. Hän toimi johtajana vuoteen 1957, jolloin hän erosi sairauden vuoksi. Gustaf Gidlöf oli voimakas ja kaukonäköinen henkilö, joka on vaikuttanut paljon Sundsin kehitykseen. Tie, jolla yritys sijaitsee, on nykyään nimetty Gustaf Gidlöfs vägiksi hänen mukaansa.
Rautpohjan toiminta alkaa
1938
Valtion Tykkitehtaan tykistötehdas perustettiin vuonna 1936, kun Suomen valtio päätti siirtää Asehuone 1:n korjaamot Helsingistä Jyväskylään. Töiden siirto tapahtui yhden yön aikana sotilasjunassa, jossa oli kaksi henkilöautoa ja 40 tavaravaunua täynnä varusteita. Noin 75 perhettä matkusti tuntemattomaan junalla, joka saapui tehdasalueen asemapihalle aamulla 1. kesäkuuta 1938. Valmet perustettiin vuonna 1951 tykistötehtaan perustalle.
Tykistötyöt Rautpohjassa
1938 — 1944
Valtion Tykkitehtaan päätehtävänä oli valmistaa tykkejä ja huolehtia niiden korjauksista ja varaosista. Kuorikoteloiden ja sulakkeiden tuotanto alkoi myöhemmin. Vallitsevan työvoimapulan vuoksi tehdas työllisti myös naisia. Kuvassa on maalaus 37 mm: n panssarintorjuntakuorista tykistötöissä vuonna 1942.
Valtion Lentokonetehtaan suunnittelema musta laatikko
1942
Turvallisuus ennen kaikkea! Tiesitkö, että Valmetin automaatioliiketoiminnan juuret ovat ilmailussa? Yksi ensimmäisistä innovaatioistamme auttoi parantamaan lentoturvallisuutta: Valtion Lentokonetehtaan vuonna 1942 suunnittelema musta laatikko. Valtion Lentokonetehtaasta tuli osa Valtion Metallitehtaita vuonna 1945, ja se nimettiin uudelleen Valmetiksi vuonna 1951. Turvallisuus on meille edelleen olennaisen tärkeää. Kuvassa koelentäjä Esko Halme mustan laatikon "Mata Hari" kanssa vuonna 1953.
Sodan jälkeen ilmailuliiketoiminta muuttui useaksi valmistusliiketoiminnaksi - mukaan lukien instrumentointi. Vuonna 1973 instrumentointiliiketoiminta eriytettiin omaksi yhtiökseen nimeltä Valmet Oy Instrumenttitehdas, joka myöhemmin tunnettiin nimillä Metso Automation ja Valmet Automation – Valmetin nykyinen Automaatiojärjestelmät-liiketoimintalinja.
Sotakorvaukset
1944 — 1952
Sodan päätyttyä tehtaan nimestä poistettiin viittaus tykistöön; siitä tuli Valtion Metallitehtaiden Rautpohjan teokset. Tehtaat osallistuivat muun muassa sotakorvaustuotantoon, tukkinostureiden, tukkiniputuslaitteiden, veturien ja vannesahojen valmistukseen.
Koneen ja Sillan paperikoneita kaikkialle maailmaan
1945 — 1959
Ensimmäiset Koneen ja Sillan valmistamat paperikoneet toimitettiin Suomesta Neuvostoliittoon vuosien 1945-1952 sotakorvausten yhteydessä. Kone ja Silta saivat ensimmäisen paperikonetilauksensa Tšekkoslovakiasta vuonna 1949 kolmen vuoden toimitusajalla. 1950-luvun alusta lähtien paperikoneet alkoivat olla tärkeä osa tuotanto-ohjelmaa. 50-luvulla paperikoneita toimitettiin kaikkialle maailmaan, muun muassa Kiinaan, Sveitsiin, Neuvostoliittoon, Ranskaan ja Suomeen.
Tampereen Verkatehdas keskittyy huopaan
1950 — 1965
Konehuopajako oli aina elänyt villatehtaan varjossa. Mutta 1950-luvulla, kun villateollisuus kohtasi monia vaikeuksia, kone tunsi jakautumista pelastajan rooliin. Huopatehdas kukoisti ja ensimmäistä kertaa vuonna 1960 sen myynti ylitti villatehtaan myynnin. Tämä kehitys johtui villateollisuuden heikentyneestä markkinatilanteesta yhdistettynä Suomen paperiteollisuuden vahvaan kasvuun ja onnistuneeseen konehuovan vientiin. Vienti alkoi vuonna 1956. Suodatinkankaiden valmistus alkoi vuonna 1965, ja siitä lähtien yritys keskittyi teknisiin tekstiileihin.
Rautpohjan teosten kehittäminen
1952
Tehtaan viimeinen sotakorvaustuote, pituusleikkuri, luovutettiin Rautpohjan konehallissa vuonna 1952. Sotakorvausten valmistuttua tehdas keskittyi oman tuotannon kehittämiseen. Aikaisempi tykistötehdas muutettiin raskaaksi konepajaksi, jolla oli aluksi laaja tuotevalikoima.
Rautpohjan paperikoneet
1953
Kaksi ensimmäistä Rautpohjassa valmistettua paperikonetta, jenkki- ja säkkipaperikone, toimitettiin Puolaan vuonna 1953. Paperikonepajan pääpaino tuli 1960-luvulla, ja Valmetista tuli kansainvälisesti merkittävä yhtiö 1960-luvun puolivälissä toimitettuaan useita koneita maailman johtaviin paperiteollisuusmaihin.
Toimitus Simpeleen tehtaalle
1954
Ensimmäinen Valmetin paperikone käynnistettiin Yhtyneiden Paperitehtaiden Simpeleen tehtaalla vuonna 1954. Työleveydeltään 2 400 mm koneessa oli monia innovatiivisia teknisiä ratkaisuja, joita ei tuolloin ollut käytössä muilla Suomen paperitehtailla.
Paperikonetuotantoa Rautpohjassa
1955
Kurkistuksia paperikonetuotantoon Valmetin Rautpohjan tehtaalla. Tämä elokuva tehtiin yhdessä Suomi Filmin kanssa vuonna 1955. Elokuva on suomenkielinen.
Valmet-Ahlström
1959 — 1987
Karhulan konepajan tuotantoon kuului muun muassa puunjalostusteollisuuden koneita. Ensimmäinen paperikone toimitettiin Karhulasta vuonna 1948. Kesällä 1987 Valmet Paperikoneet Oy ja A. Ahlström Oy sopivat Karhulan konepajan paperikonetoimintojen siirtämisestä vastaperustetulle Valmet-Ahlström Oy:lle. Yhtiö valmisti pieniä ja keskisuuria paperikoneita, monikerroskartonkikoneita ja sellunkuivauskoneita. Toiminta Karhulassa jatkui vuoteen 2005 asti.
Kone ja Silta vaihtuvat Wärtsilään
1965 — 1970
Wärtsilä oli ostanut Koneen ja Sillan vuonna 1936, mutta tehtaan nimi muutettiin Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin tehtaaksi vasta vuonna 1965. Vuonna 1970 tehdas muutti Helsingistä nykyisiin tiloihinsa Järvenpäähän. Myös Wärtsilän koneistuskoulu muutti Järvenpäähän 1970-luvun alussa.
Rautpohjasta Pohjois-Amerikkaan
1972
Pohjois-Amerikan markkinoiden avauduttua 1960-luvun lopulla Valmet oli saavuttanut kaikki potentiaaliset paperikonemarkkina-alueet. Continental Group Inc:lle vuonna 1972 toimitettu kone oli aikanaan maailman levein ja teholtaan suurin. Sen työleveys oli 9, 3 metriä.
Teknologian kehittämistä pilottikoneiden avulla
1977
Valmetin paperikoneiden korkea tekninen taso perustui laajaan tutkimukseen. Vuonna 1977 valmistuneen koelaitoksen metrin levyisellä koekoneella testattiin uusia ratkaisuja paperikoneiden nopeuden nostamiseksi ja paperin laadun parantamiseksi. Koepaperikoneella testattiin myös uusien raaka-aineiden, kuten sokeriruo'on, soveltuvuutta paperin valmistukseen. Vuonna 1996 Rautpohjaan rakennettiin toinen koepaperikone.
Miten Arne Asplund liittyy Valmetiin?
1979
Arne Asplund keksi 1930-luvulla Defibrator-sellunjauhin ja hakkeen defibraattorimenetelmän. AB Defibrator perustettiin Asplundin keksinnön pohjalta. AB Defibrator yhdistettiin Sunds AB:n kanssa Sunds Defibratoriksi vuonna 1979. Vuosittainen Arne Asplund Mechanical Pulping Award -palkinto perustettiin vuonna 1985 Asplundin panoksen kunniaksi sellu- ja paperiteollisuudelle. Sunds Defibrator Industries AB siirtyi vaiheittain Rauma-Repolan omistukseen vuosina 1988-1991 ja myöhemmin osaksi Valmet-Raumaa.
Palveluteknologiakeskus Rautpohjassa
1980
Liikkuvat tutkimusvaunut kuuluivat Rautpohjan tutkimuslaitteistoon jo 1970-luvulla. Vaunu vietiin toimivaan paperikoneeseen ja koneeseen liitettiin mittausanturit. Tuloksia käytettiin paperikoneiden prosessiongelmien vianmääritykseen. Palveluliiketoiminta aloitettiin 1980-luvulla tällaisilla toimintamalleilla. Palvelutoiminnan edellytykset paranivat vuonna 1989 valmistuneen Palveluteknologiakeskuksen myötä. Huoltokeskuksessa tehtiin myös mittavia telojen modernisointeja ja vaativia telojen erikoispinnoitteita. Myös ympärivuorokautinen valmiustoiminta perustettiin.
Tampereen Verkatehtaasta tulee Tamfelt
1981 — 1984
Tampereen Verkatehdas Oy - Tammerfors Klädesfabriks Ab listautui Helsingin pörssiin vuonna 1942. Vanhasta toiminimestä tuli selvästi harhaanjohtava ja vanhanaikainen yrityksen keskittyessä konehuopiin ja teknisiin tekstiileihin. Vuonna 1981 nimi muutettiin Tamfelt Oyj:ksi. Vuonna 1984 Tamfelt osti viirakankaita valmistavan Viira Oy:n ja ryhtyi paperikonevaatteiden (PMC-tuotteiden) kokonaistoimittajaksi.
Järvenpää keskittyy viimeistelyyn
1983
1980-luvulla Järvenpään tehdas muutettiin sekatuotannosta erikoistuneeksi konepajaksi, jonka pääpaino oli paperin viimeistelykoneissa ja sellunvalmistuskoneissa. Yrityksen kansainvälistyminen alkoi vuonna 1983 ostamalla yhdysvaltalaisen viimeistelykoneita valmistavan Appleton Machine Companyn.
Dominionista osa Valmetia
1984
Vuonna 1984 Valmet osti enemmistön kanadalaisen Dominion Engineering Worksin osakkeista. Valmet omisti 65 % uudesta Valmet-Dominion, Inc:stä. Uusi yhtiö avasi uusia mahdollisuuksia Valmetin paperikoneliiketoiminnalle ja varmisti tehokkaamman toiminnan Pohjois-Amerikan markkinoilla, joista oli tullut erittäin tärkeitä koko Valmetille.
Wärtsilä Järvenpäästä osaksi Valmetia
1986
Wärtsilän Järvenpään tehtaasta tuli osa Valmetia vuonna 1986. Yritysoston taustalla oli Wärtsilän ja Valmetin välinen tuotteiden rationalisointisopimus. Sopimuksen juuret juontavat Tampellan, Valmetin ja Wärtsilän väliseen tuotejakosopimukseen vuonna 1969. Vuonna 1986 Wärtsilä ja Valmet järjestivät uudelleen myös telakkaomistuksensa.
KMW:stä tulee osa Valmetia
1986
Valmet osti KMW:n paperikonetuotannon vuonna 1986. Siitä lähtien Karlstad on vakiinnuttanut asemansa Valmetin teknologiakeskuksena ja pehmopaperikoneliiketoiminnan ja innovaatioiden pääsijaintipaikkana. Kehityksen virstanpylväitä ovat olleet 1980-luvulla kehitetty TAD-kone, vuonna 2004 lanseerattu DCT-konsepti ja vuonna 2008 lanseerattu NTT-konsepti.
CYMIC-kattilat syntyvät
1989 — 1992
Tampella laajensi kiertoleijukattilateknologiaosaamistaan ostamalla pohjoisamerikkalaisen Dorr-Oliverin kattilaliiketoiminnan vuonna 1989. Vuonna 1992 Tampella esitteli ensimmäisen CYMIC-kattilansa, joka perustui sen omaan kiertoleijukattilateknologian innovaatioon.
Marmeladista laivanrakennukseen
1841
Götaverken, alun perin AB Keillers Mekaniska Verkstad, perustettiin vuonna 1841 skotlantilaisen liikemiehen Alexander Keillerin telakaksi Göteborgiin, Ruotsiin. Alexander Keillerin äiti loi kuuluisan Keillerin marmeladin, jonka uskotaan olleen ensimmäinen kaupallinen marmeladimerkki, joka oli peräisin Dundeesta, Skotlannista.
1000 höyrykattilaa Götaverkeniltä
1850
Höyrypropulsion yleistyessä 1850-luvulla Götaverken alkoi suunnitella ja valmistaa kattiloita höyryntuotantoon. Seuraavien vuosien aikana Göteborgissa valmistettiin lähes 1 000 höyrykattilaa. Asiakkaiden joukossa oli myös ruotsalaisia ja suomalaisia sellutehtaita.
Järvenpään yksikön juuret Helsingissä
1854
Valmetin Järvenpään yksikön juuret ovat Osbergin konepajassa, joka perustettiin Helsingin Sörnäisiin vuonna 1854. Vuosisadan vaihteessa, fuusioituessaan Siltarakennus Oy:n kanssa, yrityksen nimi muutettiin Kone ja Siltaksi. Tuotanto-ohjelmaan kuuluivat sotilaalliset laitteet, höyrykattilat, sillat, sellunkeittimet, vaa'at, lukot, kotitalouksien emalitavarat ja monet muut tuotteet.
Beloitin historia alkoi vesipyöristä
1858
Vuonna 1858 Orson E. Merrill tuli Beloitiin Wisconsinissa (USA) ja perusti valimon osoitteeseen 637 Third Street. Seuraavana vuonna hän otti kumppanin, George Houstonin. Merrill and Houston Iron Works -nimellä tunnetun yrityksen päätuote oli Houstonin kehittämä vesipyörä, mutta yritys pystyi toimittamaan myös hevosenkengänkengän nauloja, rauta- ja teräsvaluja, sahoja, augureja, pinnoja ja erilaisia rautatuotteita. Vuonna 1860 Merrillin veli pyysi Merrilliä ja Houstonia valmistamaan osia hänen paperikoneeseensa. Vuoteen 1862 mennessä Merrill ja Houston valmistivat kokonaisia paperikoneita ja valmistivat neljä konetta ensimmäisenä vuonna.
Tampereen Verkatehdas Oy syntyy
1859 — 1863
Jokioinen Verkatehdasta haittasi veden puute. Vedenjakelun turvaamiseksi tehdas siirrettiin Jokioisista Tammerkoskelle Tampereelle. Tuotanto alkoi vuonna 1859. Tehtaan nimi oli A.I Frietsch & Co., mutta yleisesti sitä kutsuttiin "Tampereen Verkatehtaaksi". Koneet siirrettiin pois Jokioisista ja myös monet työntekijöistä muuttivat. Vuonna 1863 Frietsch meni konkurssiin. Mylly siirtyi Suomen Pankille ja myytiin pian Frans von Frenckellille, A.W. Wahrenille, Nils Procopélle, August Borgströmille ja Carl Zuhrille. Näin perustettiin Tampereen Verkatehdas Osakeyhtiö.
Kirkonkelloista vetureihin
1860 — 1880
Karlstads Mekaniska Werkstadin (KMW) metallipajan perusti Gustav Adolf Andersson vuonna 1860 Karlstadiin, Ruotsiin. Vuonna 1865 Karlstadin tulipalon jälkeen yhtiö sai suuren tilauksen: uusien kirkonkellojen valamisen Karlstadin tuomiokirkkoon. Ruotsin rautatieverkon laajentuminen avasi uusia markkinoita veturi-, kuljetus- ja rautatiekaluston valmistajille, KMW oli yksi tästä kehityksestä hyötyvistä yrityksistä.
Tampellan pitkät juuret Tampereella
1861
Tampella, alun perin Tammerfors Linne- &; Jern-Manufaktur Aktie-Bolag, syntyi vuonna 1861, kun vuonna 1856 perustetut Tampereen Pellavakehräämö ja Tampereen konepaja yhdistettiin. Alkuvuosina yritys valmisti pellavavaatteita, laivoja, vesiturbiineja, selluhiomakoneita ja höyrykoneita.
Sunds Bruk perustettiin
1868
Sunds Brukin, Sunds Defibrator Industries AB:n edeltäjän, perusti Sundin kylään Ruotsiin vuonna 1868 sepän poika Erik Jan Hammarberg Anders Petter Hedbergin, tunnetun poliitikon, tiedottajan ja liikemiehen Lars Johan Hiertan sekä Bernhard Almquistin taloudellisella tuella.
Beloit Iron Works syntyy
1885
Vuonna 1885 Merrillin ja Houstonin neljä työntekijää perusti uuden yrityksen, Beloit Iron Worksin. T. Beloitin rautatehtaan järjestäjä ja presidentti oli Fred Messer, joka oli ollut Merrillin ja Houstonin päällikkö. Yhtiö vuokrasi Merrillin ja Houstonin vanhan tehtaan uudelta omistajaltaan toimintaansa varten ja palkkasi kymmenen työntekijää.
Tampereen Verkatehtaalla vaikeat ajat
1888 — 1940
Vuonna 1888 tulipalossa tuhoutui Tampereen Verkatehtaan mylly, yksi Tampereen historian suurimmista. Koko kaupunki tuli ulos sinä kesäyönä nähdäkseen päärakennuksen tuhoutuvan muutamassa tunnissa. Uusi tehdas rakennettiin kuitenkin nopeasti ja tuotanto käynnistyi uudelleen lyhyen tauon jälkeen. Seuraavana vuonna tulva vaurioitti tehdasta. Politiikka puuttui sitten asiaan katkaistakseen kaupan Venäjän kanssa. Suomi itsenäistyi ja Tampereen taistelussa vuonna 1918 yhtiön raaka-ainevarasto paloi. Vuonna 1936 rakennettiin uusi rakennus erityisesti konehuopatuotannon tarpeisiin. 1940-luku toi jälleen sodan. Työvoimasta oli pulaa ja polttoainetta oli vähän. Ilmahyökkäykset häiritsivät normaalia elämää. 2. maaliskuuta 1940 tehtaaseen osui 16 pommia.
Karhulan konepaja
1890 — 1915
Tehtailija William Ruth perusti vuonna 1890 Karhulaan konepajan huolehtimaan sahojensa ja puuhiomonsa koneiden korjauksesta ja huollosta. Näin sai alkunsa Karhulan konepaja, jonka A. Ahlström Oy osti vuonna 1915.
Ensimmäinen KMW-paperikone toimitettu Mänttään
1891 — 1895
Vuonna 1891 KMW toimittaa ensimmäisen paperikoneensa Mäntän paperitehtaalle Gustaf Adolf Serlachiuksen kanssa käytyjen pitkien neuvottelujen jälkeen. Ennen kuin kone lähti matkaan Suomeen, insinööri Wilhelm Hesslin esitteli sen perusteellisesti Ruotsin lehdistölle. Vuonna 1895 yhtiö valmisti ensimmäisen jenkkikoneensa, jonka halkaisija oli 2 400 mm. Kehitys- ja rakennustyötä johti Hesslin.
Juuret Viaporin telakalla Helsingissä
1759 — 1900
Viaporin (Suomenlinnan) linnoitukseen perustettiin pieni telakka Helsingin edustan saarille, jotka aloittivat toimintansa 1750-luvulla. 20-luvun alussa telakka siirtyi Suomen valtion omistukseen ja osaksi valtion metallitehtaita, myöhemmin Valmetia.
Tamfeltin huopaliiketoiminta on syntynyt
1797 — 1800
Tamfeltin juuret ulottuvat Jokioisten Verkatehtaalle, jonka Turun läänin maaherra Ernst Gustav von Willebrand perusti kuninkaallisten viranomaisten luvalla Tukholmassa 17. toukokuuta 1797. Willebrand halusi valmistaa kangasta uudella englantilaisella konemenetelmällä ja villaa Jokioisten kartanon lampaista. Aluksi hänellä oli 15 työntekijää ja kaksi kutomakonetta. Vuonna 1798 koko mylly poltettiin maan tasalle, mutta se rakennettiin nopeasti uudelleen, ja karstauskoneet ja kudontakoneet olivat käytössä jo 1800-luvulla. Tehdas oli tuolloin ainutlaatuinen Suomessa.
