Valmet toivoo Suomen hylkäävän Euroopan komission esityksen kestävän rahoituksen luokittelukriteereistä

Valmet Oyj:n kannanotto 22.6.2021 klo 9.00

Euroopan komissio julkaisi 21. huhtikuuta 2021 kestävän rahoituksen toimenpidepaketin, jonka yhtenä osana on esitys delegoidun asetuksen muodossa annettavaksi taloudellisten toimien kestävyyskriteeristöksi. Muodollisesti esitys annettiin 4. kesäkuuta 2021. Delegoitu asetus täydentäisi kesällä 2020 hyväksyttyä Taksonomia-asetusta.

Esitys pitää sisällään kriteerit, joilla taloudelliset toiminnat voitaisiin määrittää kestäviksi erityisesti ilmastonmuutoksen torjumisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta. Kriteeristöä on tarkoitus täydentää muista ympäristönäkökulmista myöhemmin. Kestävän rahoituksen ja siihen liittyvien esitysten tavoitteena on suunnata investointeja asetettuja ympäristötavoitteita merkittävästi edistäviin teknologioihin ja yrityksiin, ja siten edistää Euroopan ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Valmet tukee kestävän rahoituksen kantavaa ajatusta, jossa rahoitusta pyritään ohjaamaan kestäviin taloudellisiin toimiin. Ilmastotoimet edellyttävät merkittäviä investointeja, ja finanssisektorilla on rahoituksen kautta tärkeä asema näiden mahdollistajana.

Valmetin näkemys kuitenkin on, että Euroopan komission esitys kestävän rahoituksen taksonomian, eli taloudellisten toimien kestävyysluokittelun, kriteereiksi tulisi hylätä. Yhtiön mukaan komission esitys on monelta osin ongelmallinen. Keskeisimpiä ongelmia ovat:

• Komission esitys toimii Suomelle tärkeää bioenergiaa vastaan rajaten seospoltossa tuotetun bioenergian sekä bioenergian asennus-, huolto- ja korjaustoimet kestävien taloudellisten toimien ulkopuolelle. Esitys on siten merkittävä Suomen kaltaiselle maalle, jonka energia- ja teollisuusyritysten uusiutuvan energian tuotannosta suurin osa on bioenergiaa.
• Edellä mainituille esityksen mukaisille rajauksille ei ole tieteellisiä perusteita, mutta markkinoille ne antaisivat signaalin, joka asettaisi bioenergian muita uusiutuvia energiateknologioita heikompaan asemaan ja loisi investointiepävarmuutta. Tämä signaali voisi myös vaikeuttaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
• Erityisesti seospolton, eli biomassan ja muiden polttoaineiden yhteispolton osalta on huomattava, että Suomessa on käynnissä nopea siirtymä päästöttömiin energialähteisiin keskitetyn lämmön ja höyryn, sekä niiden yhteydessä tuotetun sähkön tuotannossa. Fossiilisia polttoaineita ja turvetta korvataan uusiutuvilla polttoaineilla, ja monien kiinnostus on kohdistunut metsäbiomassan lisäksi erityisesti jäteperäisten polttoaineiden käyttöön muuta polttoainehankintaa täydentävänä, toimitusvarmuutta ja huoltovarmuutta parantavana ja kustannuksia hillitsevänä polttoaineena.
• Kestävyyskriteerien tulisi perustua tieteeseen. Komission esitys kuitenkin rajaa kestävän rahoituksen ulkopuolelle kestäviä ratkaisuja tavalla, joka ei ole tieteellisesti, saati Unionin muuan lainsäädännön valossa perusteltua. Ottaen huomioon, että kestävyyskriteereillä halutaan antaa voimakas signaali markkinoille siitä, mihin investoinnit tulisi kohdentaa, ei tällaisia poliittiseen harkintaan perustuvia ja investointiepävarmuutta luovia rajauksia tulisi tehdä.
• Komission siirretyllä toimivallalla annettu delegoitu asetus ei ole oikea väline kriteerejä varten. Valmetin näkemyksen mukaan se, mikä taloudellinen toiminto katsotaan kestäväksi ja millä perustein, on keskeinen osa kestävän rahoituksen taksonomiaa. Taloudellisille toimille asetettavista kriteereistä tulisi päättää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, jossa neuvosto ja Euroopan parlamentti voivat halutessaan muuttaa komission esitystä, ei siirtämällä säädösvaltaa komissiolle.

Valmetin näkemyksen mukaan läpinäkyvästi ja reiluin periaattein toimivien markkinoiden varmistaminen on yhtä tärkeää kuin kestävyyskriteerien aikaansaaminen. Euroopan unioni tarvitsee selkeät, teknologianeutraalit ja tieteellisesti perustellut pelisäännöt päästöjen vähentämistä varten, jotta investointeihin saadaan lisää vauhtia. Myös yritysten tuotekehityspanosten suuntaaminen edellyttää ennustettavia suuntaviivoja. 

Euroopan komission esitys aikaansaa epävarmuutta markkinoilla, hyvien päästöjä vähentävien ratkaisujen tarpeetonta hylkäämistä, ja kohtuuttomia kustannuksia yrityksille. Valmet toivoo, että Suomi ottaa rohkean kannan ja esittää esityksen hylkäämistä neuvostossa.

Liitteet:
Valmetin kannanotto kokonaisuudessaan
Afryn muistio: Jätteiden rinnakkaispolttolaitokset Suomessa – EU:n Taksonomian potentiaaliset vaikutukset

VALMET
Konserniviestintä

Lisätietoja:
Carita Ollikainen, yhteiskuntasuhdejohtaja, Valmet, puh.+358 46 921 2437
Bertel Karlstedt, johtaja, Sellu ja energia -liiketoimintalinja, Valmet, puh. +358 10 672 0000

Valmet on maailman johtava prosessiteknologian, automaatioratkaisujen ja palvelujen toimittaja ja kehittäjä sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle. Tavoitteemme on tulla maailman parhaaksi asiakkaidemme palvelussa.

 Vahvan teknologiatarjonnan ytimen muodostavat sellutehtaat, pehmopaperin-, kartongin- ja paperinvalmistuslinjat ja bioenergiaa tuottavat voimalaitokset. Valmetin edistykselliset palvelut ja automaatioratkaisut parantavat asiakkaidemme tuotantoprosessien luotettavuutta ja suorituskykyä sekä tehostavat raaka-aineiden ja energian käyttöä.

 Valmetin liikevaihto vuonna 2020 oli noin 3,7 miljardia euroa. 14 000 ammattilaistamme ympäri maailmaa työskentelee lähellä asiakkaitamme, sitoutuneina asiakkaidemme menestyksen edistämiseen - joka päivä. Valmetin pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sen osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä.

 Lue lisää www.valmet.fi, www.twitter.com/valmetglobal

Henkilötietojen käsittely