Lämpövarasto vaatii automaatiolta korkeaa käytettävyyttä

30 metrin syvyydessä sijaitsevat kallioluolat muutettiin lämpövarastoiksi Vaskiluodon Voiman CHP-laitoksella.

Katseelta jää paljon piiloon Vaskiluodon Voiman sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP) tontilla Vaasassa. Maan alla noin 30 metrin syvyydessä peruskalliossa on kaksi luolaa, joita vuosikymmeniä sitten käytettiin öljyvarastoina. Nyt ne on tyhjennetty, puhdistettu ja muutettu valtaviksi lämpövarastoiksi, joiden kokonaistilavuus on 210 000 kuutiometriä. Varastoon ladataan lämpöä CHP-laitokselta ja hukkalämpöä West Energyn jätteenpolttolaitokselta kaupungin toiselta laidalta. Kaikki on valmista koekäyttöä varten.

Luolaston lataus- ja purkuteho on 100 megawattia (MW), ja sinne voidaan varastoida 7 000–9 000 megawattituntia energiaa. Määrä on tuhat kertaa enemmän kuin parhaillaan rakenteilla olevan Pohjoismaiden suurimman sähköakun varastointikapasiteetti.

”Lämpövarastokapasiteettimme riittää kattamaan Vaasan kaukolämmön tarpeen neljäksi päiväksi kylminä talvikuukausina tai jopa kahdeksi viikoksi kesällä”, kertoo tuotantopäällikkö Janne Österback Vaasan Voimasta. ”Lämpövaraston avulla voimme vähentää hiilen käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Ennen kaikkea se parantaa merkittävästi Vaskiluoto 2 -voimalaitoksen hyötysuhdetta, koska voimme ajaa laitosta optimaalisesti sähkömarkkinoiden suhteen ja tasata kaukolämmön kysyntäpiikkejä.”

Vaskiluodon voimalaitoksen sähköntuotantoteho on 230 MW ja kaukolämpöteho 175 MW. Sen yhteydessä sijaitsee Valmetin toimittama edistyksellinen 140 MW biomassan kaasutuslaitos, joka on lajinsa ensimmäinen maailmassa ja jonka avulla kolmannes käytettävästä hiilestä voidaan korvata kotimaisella biopolttoaineella.

Lämpövarasto Vaskiluodon Voiman CHP-laitoksella Vaasassa.

”Tiesimme tarkkaan, mitä saisimme”

Uuden lämpövaraston automaatiolla on Österbackin mukaan merkittävä rooli voimalaitoksen lämmöntuotannon optimoinnissa. Sille asetettiin korkeat odotukset, ja siksi se valittiin huolella.

Vaasan Voimalla oli kaksi vaihtoehtoa lämpövaraston automaatioon, hallintaan ja valvontaan. Joko laajentaa Vaskiluodon laitoksen nykyistä Valmet DNA -automaatiojärjestelmää uudella Valmet DNA -prosessiasemalla, tai valita jonkun toisen toimittajan erillinen logiikkajärjestelmä. ”Halusimme oman saarekkeen, jota voidaan ohjata sekä Vaskiluoto 2:n valvomosta että etänä lämpövaraston toisen omistajan eli Vaasan Sähkön käyttämästä järjestelmästä”, Österback selvittää.

Valitsemalla Valmetin automaation tiesimme tarkkaan, mitä saisimme: järjestelmän, jolla on hyvä käytettävyys. Juuri sitä halusimme. Olemme tehneet yhteistyötä Valmetin kanssa vuodesta 1998 lähtien, ja meille on taloon kertynyt valtavasti tietoa sen automaatiojärjestelmästä. Henkilökunta osaa käyttää ja kunnossapitää sitä.”

Valmetin automaatioratkaisussa on kahdennettu teolliseen Ethernetiin perustuva PROFINET –väyläratkaisu maan alla sijaitseville moottoreille, pumpuille ja mittauksille. ”Maailmassa on vain muutama samanlainen toimitus. Kahdennus parantaa käytettävyyttä ja luotettavuutta”, sanoo projektipäällikkö Teemu Mannila Valmetista.

Aikataulu piti koronasta huolimatta

Projektin aikataulu oli tiukka, ja loppuvaihe osui yhteen koronaviruspandemian kanssa. ”Se ei oikeastaan vaikuttanut meihin kovin paljon, sillä pystyimme hoitamaan suuren osan projektista Valmetin ja laitoksen välisellä turvallisella etäyhteydellä. Olemme tottuneet työskentelemään yhdessä etänä verkon yli”, Österback lisää. ”Yhteistyö Valmetin kanssa sujui erittäin hyvin, ja Valmetin ammattilaiset hoitivat projektin suoraviivaisesti.”

Österback kollegoineen odottaa nyt innolla alkavaa lämmityskautta nähdäkseen, kuinka uusi lämpövarasto ja sen uusi automaatio toimivat.

Lisätietoja antaa:

Jorma Kosonen, Sales Manager, Services, Valmet

jorma.kosonen(at)valmet.com